Jäsen X:n kertomaa:
Käyn seuraavassa lyhyesti läpi klubin harjoittaman vivutetun valuuttakaupan logiikan siinä muodossa, jossa WinClub sen jäsenistölleen selvitti.
Liittyessäni WinClubin jäseneksi lokakuussa 2005, sijoitin rahani yhtiöön, joka hyvin yksiselitteisesti kertoi tekevänsä vivutettua valuuttakauppaa jäsenistön varoilla. Siihen kaikki perustui. Kaikki WinClubin maksamat tuotot olivat yksiselitteisesti valuuttakauppatuottoja ja sellaisina ne esitettiin myös verottajalle. Kaikista valuuttakaupalla tehdyistä tuotoista 70% kuului jäsenelle, 20% sponsorille ja 10% klubille. Palkitsemisjärjestelmä oli ohjelmoitu sisään WinClubin kassanhallintajärjestelmää ja se tapahtui jäsenen huomaamatta. Palkkiojärjestelmä jyvitti tuotot automaattisesti - siitä ei kenenkään tarvinnut itse huolehtia.
Konkreettisesti WinClubin käymään vivutettuun valuuttakauppaan saattoi osallistua sijoittamalla rahojaan jäsenistön yhteiseen Forex Pooliin - eräänlaiseen vivutetun valuuttakaupan kimppakassaan. Käytännössä se tapahtui ostamalla osuuksia Panamalaisista Offshore yhtiöistä, joiden nimissä kauppaa käytiin. Näiden yhtiöiden osakkeita oli alkuvaiheessa jaossa yhteensä 10 miljoonaa kappaletta ja niiden merkintäaika oli 1.5.2005 - 31.10.2005. Osakkeiden merkintähinta oli 1 euro / kpl.
Koska WinClub ei onnistunut myymään kaikkia 10 miljoonaa osakettaan ensimmäisen puolivuotisjakson kuluessa, nämä ensimmäisen listautumiserän (1.5.2005 - 31.10.2005) osakkeet nimettiin A-sarjan osakkeiksi ja niiden sisältämä pääoma siirtyi valuutta-alustalle 1.11.2005 alkaen. Samaan aikaan avattiin WinClubin sisäinen osakepörssi, jossa jäsenet saattoivat nyt ostaa ja myydä näitä osakkeita keskenään. Heti ensimmäisenä päivänä pörssikauppaa käytiin huomattavasti listautumishintaa korkeammin kurssein. WinClub piti sisällään siten myös todellisen arvopaperipörssin.
Toisen listautumisannin (1.11.2005 - 30.4.2006) osakkeet nimettiin B-sarjan osakkeiksi ja valuuttakauppaan niiden pääoma siirtyi 1.5.2006. Tarvittiin vielä kolmaskin listautumisanti (1.5.2006 - 31.10.2006) ennen kuin kaikki 10 miljoonaa osaketta oltiin saatu myydyksi. Viimeinen osakesarja nimettiin C-sarjan osakkeiksi ja niiden sisältämä pääoma siirtyi valuuttakauppaan 1.11.2006. Osakkeet muutettiin WinClubin yksipuolisella ilmoituksella myöhemmin lisensseiksi.
ABC-sarjan osakkeiden liikkeellelasku
Kaikki liikkeelle lasketut 10 miljoonaa osaketta olivat keskenään samanlaisia. Ainoa asia mikä ne käytännössä erotti toisistaan, oli liikkeellelaskupäivä ja siitä seuranneet erot osakesarjalle kohdistuneessa "kumulatiivisessa sijoituspääomassa", jonka pääperiaate käy ilmi seuraavasta esimerkistä.
Klubin ohjeistuksen mukaan yksi euron arvoinen osake kohdisti pääomaa valuuttakauppaan seuraavasti:
0,20 euroa sijoituspääomaa jäsenelle
0,10 euroa kumuloituvaa sijoituspääomaa osakkeelle
--
0,30 euroa sijoituspääomaa yhteensä
Loppuosa, eli 0,70 euroa, siirtyi WinClubin omaisuudeksi. Jäsenistön suuntaan järjestely näytti loogiselta. Hannu Kailajärvi oli kehittänyt valuuttakaupankäyntiin toimivan signaalijärjestelmän, keräsi nyt osakkailta edullista pääomaa ja antoi heille siinä sivussa myös mahdollisuuden osallistua tehtyihin tuottoihin. WinClub julkaisi tehdyt kaupat jäsensivuillaan. Tuotot maksettiin jäsenistölle tehtyjen kauppojen perusteella osakeomistusten suhteessa. Yhden sijoitusjakson pituus oli 6 kuukautta.
Jäsenelle kohdistuvalla pääomalla tehty tuotto maksettiin sijoitusjakson jälkeen normaalisti osakkeen omistajalle, mutta kumuloituvasta osasta osakkeen omistaja sai vain 50%. Toinen puoli voitosta jäi kasvattamaan osakkeen sisäistä arvoa. Jos klubi pystyi voitolliseen kaupankäyntiin, sama osakemäärä tuotti omistajalleen aina vain paremmin osakkeen alati kasvavan sisäisen väännön johdosta. Tästä johtuen A-, B-, ja C-sarjan osakkeet olivat keskenään eriarvoisia ja ne tuli siksi erottaa toisistaan myös pörssissä.
Jäsenet saattoivat käydä osakkeilla kauppaa klubin sisäisessä pörssissä, jossa osakkeiden arvo määräytyi kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. A-sarjan osake oli luonnollisesti aina arvokkain, sillä se piti sisällään eniten kumuloitunutta pääomaa vivutettuun valuuttakauppaan.
Käyn seuraavassa lyhyesti läpi klubin harjoittaman vivutetun valuuttakaupan logiikan siinä muodossa, jossa WinClub sen jäsenistölleen selvitti.
Liittyessäni WinClubin jäseneksi lokakuussa 2005, sijoitin rahani yhtiöön, joka hyvin yksiselitteisesti kertoi tekevänsä vivutettua valuuttakauppaa jäsenistön varoilla. Siihen kaikki perustui. Kaikki WinClubin maksamat tuotot olivat yksiselitteisesti valuuttakauppatuottoja ja sellaisina ne esitettiin myös verottajalle. Kaikista valuuttakaupalla tehdyistä tuotoista 70% kuului jäsenelle, 20% sponsorille ja 10% klubille. Palkitsemisjärjestelmä oli ohjelmoitu sisään WinClubin kassanhallintajärjestelmää ja se tapahtui jäsenen huomaamatta. Palkkiojärjestelmä jyvitti tuotot automaattisesti - siitä ei kenenkään tarvinnut itse huolehtia.
Konkreettisesti WinClubin käymään vivutettuun valuuttakauppaan saattoi osallistua sijoittamalla rahojaan jäsenistön yhteiseen Forex Pooliin - eräänlaiseen vivutetun valuuttakaupan kimppakassaan. Käytännössä se tapahtui ostamalla osuuksia Panamalaisista Offshore yhtiöistä, joiden nimissä kauppaa käytiin. Näiden yhtiöiden osakkeita oli alkuvaiheessa jaossa yhteensä 10 miljoonaa kappaletta ja niiden merkintäaika oli 1.5.2005 - 31.10.2005. Osakkeiden merkintähinta oli 1 euro / kpl.
Koska WinClub ei onnistunut myymään kaikkia 10 miljoonaa osakettaan ensimmäisen puolivuotisjakson kuluessa, nämä ensimmäisen listautumiserän (1.5.2005 - 31.10.2005) osakkeet nimettiin A-sarjan osakkeiksi ja niiden sisältämä pääoma siirtyi valuutta-alustalle 1.11.2005 alkaen. Samaan aikaan avattiin WinClubin sisäinen osakepörssi, jossa jäsenet saattoivat nyt ostaa ja myydä näitä osakkeita keskenään. Heti ensimmäisenä päivänä pörssikauppaa käytiin huomattavasti listautumishintaa korkeammin kurssein. WinClub piti sisällään siten myös todellisen arvopaperipörssin.
Toisen listautumisannin (1.11.2005 - 30.4.2006) osakkeet nimettiin B-sarjan osakkeiksi ja valuuttakauppaan niiden pääoma siirtyi 1.5.2006. Tarvittiin vielä kolmaskin listautumisanti (1.5.2006 - 31.10.2006) ennen kuin kaikki 10 miljoonaa osaketta oltiin saatu myydyksi. Viimeinen osakesarja nimettiin C-sarjan osakkeiksi ja niiden sisältämä pääoma siirtyi valuuttakauppaan 1.11.2006. Osakkeet muutettiin WinClubin yksipuolisella ilmoituksella myöhemmin lisensseiksi.
ABC-sarjan osakkeiden liikkeellelasku
Kaikki liikkeelle lasketut 10 miljoonaa osaketta olivat keskenään samanlaisia. Ainoa asia mikä ne käytännössä erotti toisistaan, oli liikkeellelaskupäivä ja siitä seuranneet erot osakesarjalle kohdistuneessa "kumulatiivisessa sijoituspääomassa", jonka pääperiaate käy ilmi seuraavasta esimerkistä.
Klubin ohjeistuksen mukaan yksi euron arvoinen osake kohdisti pääomaa valuuttakauppaan seuraavasti:
0,20 euroa sijoituspääomaa jäsenelle
0,10 euroa kumuloituvaa sijoituspääomaa osakkeelle
--
0,30 euroa sijoituspääomaa yhteensä
Loppuosa, eli 0,70 euroa, siirtyi WinClubin omaisuudeksi. Jäsenistön suuntaan järjestely näytti loogiselta. Hannu Kailajärvi oli kehittänyt valuuttakaupankäyntiin toimivan signaalijärjestelmän, keräsi nyt osakkailta edullista pääomaa ja antoi heille siinä sivussa myös mahdollisuuden osallistua tehtyihin tuottoihin. WinClub julkaisi tehdyt kaupat jäsensivuillaan. Tuotot maksettiin jäsenistölle tehtyjen kauppojen perusteella osakeomistusten suhteessa. Yhden sijoitusjakson pituus oli 6 kuukautta.
Jäsenelle kohdistuvalla pääomalla tehty tuotto maksettiin sijoitusjakson jälkeen normaalisti osakkeen omistajalle, mutta kumuloituvasta osasta osakkeen omistaja sai vain 50%. Toinen puoli voitosta jäi kasvattamaan osakkeen sisäistä arvoa. Jos klubi pystyi voitolliseen kaupankäyntiin, sama osakemäärä tuotti omistajalleen aina vain paremmin osakkeen alati kasvavan sisäisen väännön johdosta. Tästä johtuen A-, B-, ja C-sarjan osakkeet olivat keskenään eriarvoisia ja ne tuli siksi erottaa toisistaan myös pörssissä.
Jäsenet saattoivat käydä osakkeilla kauppaa klubin sisäisessä pörssissä, jossa osakkeiden arvo määräytyi kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. A-sarjan osake oli luonnollisesti aina arvokkain, sillä se piti sisällään eniten kumuloitunutta pääomaa vivutettuun valuuttakauppaan.
100-kertaisesti vivutettuna pienestäkin pääomasta saatiin irti hyvä vääntö. Kun sijoitus siirrettiin 100-kertaisen vivun valuutta-alustalle, yksi osake kohdisti:
20 euroa sijoituspääomaa jäsenelle
10 euroa sijoituspääomaa osakkeelle
--
30 euroa sijoituspääomaa yhteensä
FxTrader Signals
Keväällä 2006 ensimmäinen versio uudesta niin sanotusta FxTrader-Signals -ohjelmistosta näki päivänvalon. Nyt jäsenet pääsivät seuraamaan klubin kaupankäyntiä reaaliajassa. Jos joku oli tähän saakka ollut epäileväinen WinClubin käymien kauppojen todenmukaisuudesta, reaaliajassa näytetty kaupankäynninseuranta vei pois viimeisetkin epäilykset. Klubi näytti tekemänsä kaupat reaaliajassa ja tilitti voitot tehtyjen kauppojen mukaan jäsenistölle.
Saman kevään kuluessa julkistettiin myös uusi sijoitustuote nimeltä FxTrader (myöhemmin X-lisenssi). Siinä missä osakkeiden kautta sijoitettu euro kohdisti vain 30 senttiä jäsenen omaa varallisuutta varsinaiseen vivutettuun valuuttakauppaan, uuden tuotteen avulla mahdollistui niin sanottu suora sijoitus. Uuden FxTrader -tuotteen kautta sijoitettu euro meni valuutta-alustalle kokonaisuudessaan. Tuotto oli siis moninkertainen perinteiseen A-osakkeeseen verrattuna. Mutta panostus FxTrader -tuotteeseen oli kiinnitetty A-osakkeiden omistusten määrään. Mitä enemmän omistit A-osakkeita, sitä enemmän saatoit panostaa tuottoisaan FxTraderiin. Alussa tuo suhde oli 1:1. Toisin sanoen, tuhat A-osaketta oikeutti 1000 euron X-Lisenssi panostukseen
Myöhemmin X-lisenssipanostukset irroitettiin 1:1 sidoksestaan A-osakkeiden lukumäärään. Nyt X-lisenssiosuuspanostuksia ryhdyttiin säätelemään erillisen panostusmaksimiprosentin kautta. Uusi panostusmaksimiprosentti julkaistiin aina 13 viikon välein, eli 4 kertaa vuodessa ja se laskettiin kaavalla:
P = Z + (C / 20.000)
P =Uusi panostusprosentti
Z =Edellinen panostusprosentti
C =X-palkkiotilin arvo (pääoma + tuotto)
Jos omistit 1000 A-osaketta ja panostusmaksimiprosentti oli 328%, sait panostaa X-Lisenssiin 3280 euroa.
Sijoituskauden pituus oli myös X-lisenssien tapauksessa 6 kuukautta, mutta sijoituskausi saattoi alkaa mihin aikaan vuodesta tahansa. Tekemällä sijoituksia tasaisesti kerran kuukaudessa, WinCapitasta oli mahdollista saada tuottoa joka kuukausi. Tuottojen maksatuspäivä oli jokaisen kuukauden 15. päivä ja tuotot maksettiin jäsenistölle säännöllisesti. Poikkeusta ei tapahtunut edes silloin, kun WinCapita keskeytti uusien jäsenten rekisteröinnit syksystä 2007 - tammikuuhun 2008. Ajan saatossa X-lisenssituotoista tuli jäsenistön päätulonlähde ja tuottoja nostettiin ulos kuukausittain. Tuottoja oli mahdollisuus myös uudelleensijoittaa, mutta vain panostusmaksimiprosentin sallimissa rajoissa.
Tässä oli kaikessa lyhykäisyydessään WinClubin vivutetun valuuttakaupankäynnin pääkohdat. Kuten huomata saattaa, kaikki perustui lähtökohtaisesti klubin lupaukseen käydä vivutettua valuuttakauppaa jäsenistön rahoilla. Maksetut tuotot perustuivat aina WinClubin / WinCapitan suorittamaan ja sivustoillaan julkaisemaan kaupankäyntiin. Keväästä 2006 lähtien tuottojen muodostus (tehdyt valuuttakaupat) näytettiin jäsenistölle reaaliajassa. WinCapitan sivuillaan julkaisema reaaliaikainen kaupankäynninseuranta oli kaiken perusta ja tätä perustaa vasten myös kaikki tuotot maksettiin jäsenille aina klubin elinkaaren loppuun saakka.
- WinClubin toiminta perustui jäsenistön rahoilla tehtyyn valuuttakauppaan
- Kaikki tuotot maksettiin jäsenistölle toteutuneiden kauppojen suhteessa.
- Kaupat näytettiin jäsenistölle reaaliajassa
Ohessa vuoden 2007 kaupankäyntihistoria, jonka perusteella tuotot maksettiin jäsenistölle.
Huomionarvoista on se, kuinka WinCapita pystyi vuoden 2007 marras-joulukuussa ennätystuottoihin siitä huolimatta, että klubi oli suljettu uusilta jäseniltä. Tämä oli jäsenistön suuntaan vahva osoitus toiminnan oikeellisuudesta. Nyt WinCapita oli uusilta jäseniltä suljettu yksityinen sijoitusklubi. Kaiken rahan täytyi todellakin tulla valuuttakaupasta. Valtavia summia kotiutettiin syksyn 2007 aikana, eikä se aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia toiminnalle. Samaan aikaan klubi avasi jäsenilleen oman avoimen keskustelupalstan, jossa viranomaisten väitteet yksi toisensä jälkeen kumottiin.
Kaikki WinCapitan tekemät kaupat näkyivät reaaliajassa, joita jäsenistö reaaliajassa myös klubin kotisivujen keskustelupalstalla kommentoi. Mikä toinen sijoitusyhtiö pääsee omassa toiminnassaan edes lähelle tällaista läpinäkyvyyttä?
Reaaliaikainen kaupankäynninseuranta oli varmin osoitus toiminnan oikeellisuudesta. Samaan aikaan jäsenistön puolella tehtiin entistä enemmän myös itsenäistä valuuttakauppaa. Myös Jäsen X teki syksyllä 2007 signaalijärjestelmän avustuksella yli 70% kuukausituoton sijoittamalleen pääomalle.
Näiden tietojen puitteissa ihmisten voi olla helpompi käsittää, mistä jäsenistön kiukku viranomaisten ja median ylläpitämää yksipuolista uutisointia kohtaan juontaa juurensa.
Jälkipuinti
KRP:n esitutkinnassa on ilmennyt, ettei WinCapita / WinClub ole käynyt valuuttakauppaa. Myös Hannu Kailajärvi on kuulusteluissa myöntänyt ettei valuuttakauppaa ole käyty ainakaan siinä mitassa, jossa sitä annettiin ymmärtää käytävän. Samoin Hannu Kailajärven puolustus tunnustaa tämän tosiasian.
Jos tämä todella pitää paikkansa, eikä WinCapita tai sen edeltäjät käyneet valuuttakauppaa, tulisi klubin johtajan olla lähtökohtaisesti ainoa petoksesta epäilty (vrt. tapaus Madoff) ja mahdolliset muut vasta näytön niin osoittaessa.
Viranomaisten moneen kertaan antama julistus, jonka mukaan koko 10 000 päinen WinCapita-jäsenistö koostui joko ahneista huijareista tai sinisilmäisistä hölmöläisistä, on jo sellaisenaan törkeä rikos ja kiihotus kansanryhmää vastaan. Aiheesta enemmän blogissa: Tapaus WinCapita - Suomen Suurin Viranomaisrikos?
Kailajärvi puolustuksineen on myöhemmin todennut, ettei WinCapita koskaan edes väittänyt sijoittavansa jäsenistön rahoja valuuttakauppaan. Tämä on suuri vale! Pyritäänkö kaikki vastuu kaatamaan tällätavoin tavallisen rivijäsenen niskaan? Tämä tulkinta sopii viranomaisille, sillä tällä perusteella koko jäsenistöä voitaisiin epäillä petosrikoksesta ja heihin kohdistetut pakkotoimenpiteet ja takavarikot, sekä jäsenistön mustamaalaus voitaisiin katsoa oikeutetuksi. Ja ihme kyllä - juuri tätä samaa asiaa ajaa myös EOK.
Totuus tulee kuitenkin varsin selvästi ilmi paitsi jäsenistön kertomuksista ja WinClubin omasta esitemateriaalista, myös oheisesta Jäsen X:n käymästä (oikeudessa salaiseksi julistetusta) kirjeenvaihdosta WinClubin / WinCapitan jäsenpalvelun kanssa.
Viranomaisten moneen kertaan antama julistus, jonka mukaan koko 10 000 päinen WinCapita-jäsenistö koostui joko ahneista huijareista tai sinisilmäisistä hölmöläisistä, on jo sellaisenaan törkeä rikos ja kiihotus kansanryhmää vastaan. Aiheesta enemmän blogissa: Tapaus WinCapita - Suomen Suurin Viranomaisrikos?
Kailajärvi puolustuksineen on myöhemmin todennut, ettei WinCapita koskaan edes väittänyt sijoittavansa jäsenistön rahoja valuuttakauppaan. Tämä on suuri vale! Pyritäänkö kaikki vastuu kaatamaan tällätavoin tavallisen rivijäsenen niskaan? Tämä tulkinta sopii viranomaisille, sillä tällä perusteella koko jäsenistöä voitaisiin epäillä petosrikoksesta ja heihin kohdistetut pakkotoimenpiteet ja takavarikot, sekä jäsenistön mustamaalaus voitaisiin katsoa oikeutetuksi. Ja ihme kyllä - juuri tätä samaa asiaa ajaa myös EOK.
Totuus tulee kuitenkin varsin selvästi ilmi paitsi jäsenistön kertomuksista ja WinClubin omasta esitemateriaalista, myös oheisesta Jäsen X:n käymästä (oikeudessa salaiseksi julistetusta) kirjeenvaihdosta WinClubin / WinCapitan jäsenpalvelun kanssa.
